1970-ikkut ingerlanerannili imminut toquttut amerlassusiat nunarsuaq tamakkerlugu Kalaallit Nunaanni amerlanerpaat ilaanniittarpoq, aamma pingaartumik inuusuttut imminnut toquttarlutik. Imminut toqunnissamut, aamma imminut toqunnissamik pitsaaliuinermut tunngatillugu aarlerinaatinut aamma taamatut illersuutinut pissutaasut paasisaqarfiginissaasa pingaarutaat Naalagaaffiit Peqatigiit Peqqinnissaq pillugu Suleqatigiiffiata (WHO) erseqqissarnikuuaat.
Issittumi imminut toqunneq pillugu ilisimatusartarnermi imminut toqunnissamut illersuutinut pissutaasunut, imminut toqunnissamut pitsaaliuinermut tapertaasinnaasunut taarsiullugu aarlerinaatinut pissutaasut sammivigineqartorujussuusimapput. Illersuutinut pissutaasut atugarissaarnerulernissamut aamma eqqarsartaatsikkut peqqinnerulernissamut tapertaasinnaapput.
Illersuutinut pissutaasut Issittumi kulturikkut ilisimasanut aamma atuinermut, kinguaariit akornanni atassuteqarfinnut aamma sumiiffimmi inuiaqatigiinnut aamma ilaqutariinnut peqqissunut atatinneqakkajuttarpoq. Taakku aamma Kalaallit Nunaanni atugarissaarnerulernissamik suliaqarnermi naleqquttutut aamma pingaarutilittut isigineqarput. Aarlerinaatinut pissutaasut ilisimaneqartut pingaartumik peroriartornermi atukkanut sakkortuunut, atassuteqarfinnut akerleriiffiusunut, inuunermi sakkortuunik misigisaqarsimanermut aamma inooqataanikkut naligiinnginnermut tunngatinneqartarput.